Kuvitellaan, että matkustaisin Kilpisjärvelle ilman aikaisempaa tuntemusta alueesta. Epähuomiossa otan mukaani saariston kartan Lapin kartan sijaan. Perille saavuttuani koitan navigoida sen avulla tuntureilla. Tajuan, että kartta ei auta minua lainkaan eteenpäin, päinvastoin tuntuu eksyttävän. Aluksi olen turhautunut siihen, että minulla on mukanani auttamattomasti väärä kartta, mutta pian alan asennoitua tilanteeseen uudella tavalla. Paikalliset ovat pystyttäneet tuntureiden välille opasteita, aitoja ja monet kulkijat ovat luoneet maahan polkuja. Alan seurailla näitä suuntaviivoja ja pikkuhiljaa oppia miten tässä uudessa maastossa liikutaan. Opin, että jäisiä kohtia kannattaa välttää ja että on parempi liikkua ennen valon loppumista, joka kaamoksen aikoihin tarkoittaa jo aika aikaista aikaa päivästä. Tästä tapahtumaketjusta tulee yksi kertomuksista, joita kerron reissustani kysyjille palatessani Helsinkiin
Psyykkinen sairaus pakottaa ihmisen navigoimaan elämässään uudella tavalla. Sairastuminen aiheuttaa elämän kartan katoamisen, jolloin myös oman elämän kertomusta on pyrittävä rakentamaan uusista lähtökohdista. Muutokset ja kriisit, joita ihmiset joutuvat elämänsä aikana kohtaamaan, edellyttävät ihmisiltä tulkintaa, merkitysten antamista ja toivon uudelleen löytämistä. Maisterintutkielmassaan VOIS-hankkeessa tutkimusavustajana työskennellyt Milla Järvensivu tarkastelee mielenterveyskuntoutujien kertomuksia omasta elämästä, sairaudesta ja muutoksesta. Tutkimuksen aineistona toimii Suomen Klubitalojen blogeista sekä Lahden Klubitalon “Jäsenet kertovat” -julkaisusta kerätyt kertomukset.
Aineiston kertomuksista oli havaittavissa kolme suurempaa luokkaa: kaaoskertomukset, pienten askelten kertomukset ja selviytymiskertomukset. Kaaoskertomukset kuvaavat kertojan arkipäivää sairauden keskellä ja keskittyivät usein nykyhetkeen, sairauden estäessä tulevaisuuteen katsomisen ja tapahtumien reflektoimisen. Arkipäivä sairauden kanssa on kärsimystä ja kaaosta. Pienten askelten kertomuksissa kuvataan haasteita kuntoutumisen tiellä sekä tapoja, joilla näitä esteitä on voitettu. Näiden esteiden ylittämisen ei vielä koeta yksin riittävän kuntoutumiseen, mutta kertoja kuvaa suuntaa parempaan ja kohti kuntoutumista — kertoja ei enää ole sairauden armoilla, vaan pystyy jo omalla toiminnallaan vaikuttamaan elämänsä tapahtumiin ja sairauden hallitsevuuteen. Selviytymiskertomukset puolestaan kuvaavat kertojan raskasta matkaa sairauden kanssa, joka lopulta tarjoaa kertojalle syvempää ymmärrystä ja opettaa suhtautumaan elämään uudella tavalla. Sairaus kuvataan vaativaksi opettajaksi, joka tullessaan vie aikaisemmin tärkeinä pidettyjä asioita, mutta antaa kuitenkin viisautta, jota kertoja ei välttämättä olisi muuten saavuttanut, sekä opettaa arvostamaan elämää uudella tavalla.
Kertomusluokat erosivat toisistaan etenkin kuntoutumisvaiheiden suhteen. Kaaoskertomuksissa kuntoutuminen oli vasta alussa, pienten askelten kertomuksissa kuntoutuminen oli käynnissä, mutta syvällistä muutosta arvoissa ja ajattelussa ei ollut vielä tapahtunut. Selviytymiskertomuksissa sen sijaan ollaan jo vahvasti kuntoutumisen puolella, ja se kuvattiinkin usein koko elämän läpi jatkuvana prosessina. Näissä kertomuksissa sairaus oli hyväksytty osaksi omaa elämää, mutta se osattiin kuitenkin erottaa itsestä.
Koska mielenterveysongelmista kuntoutuminen ei ole mustavalkoista, kuntotutumiskertomuksiin sisältyy myös kertomuksia pienistä askeleista; aina ei tarvita suuria dramaattisia muutoksia, vaan myös pienillä muutoksilla ajattelussa ja elämässä voi olla suuri merkitys. Huomio on tärkeä etenkin siksi, että näillä kertomuksilla luodaan mielenterveyskuntoutujille omaa normistoa, joiden avulla omaa tarinaa muodostetaan ja luodaan. Omaa kuntoutumista tarkastellessa ei aina tarvitse kiinnittää huomiota ainoastaan suuriin ja syvällisiin muutoksiin, vaan tarinat ovat riittäviä ja kokonaisia myös ilman. Monipuoliset tarinat antavat kuntoutujille mahdollisuuksia nähdä oma elämänsä uusilla tavoilla; ne auttavat löytämään uusia näkökulmia ja avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia kertojen tulevaisuuteen.
Millan maisterintutkielmaan pääset tutustumaan täällä.
Kirjoittajat: Milla Järvensivu & Henri Nevalainen
